Qaratsap Nakorsaataasivia
Nakorsat atorneqalinngikkallarmata, pinngortitaq nammineq nakorsaatiminik peqarpoq. Taamaattumik qarasaq nammineq nakorsaataasiveqarpoq, timip nipaallisaataanik (endorfiininik) ajunngitsunillu sananeqaatinik (stoffinik) allanik sanasartumik. Endorfiinip morfiini assigaa, kisianni 300-riaammik sakkortunerulluni pisinnaasaqarneroqalunilu.
Qaratsap nammineq nakorsaatai kingunipilutsitsineq ajorput, akeqanngillat, nakorsaataasivigisallu nassatariuaannarpat – siutivit akornanniippoq.
Qaratsap sanasinnaasai pitsaanerpaat tassaapput eqqarsaatit:
Qaratsap timillu eqqarsaatit cellet iluini kemiskimik nammineq oqaatsiminut nutsertarpaat. Taamaattumik eqqarsaatitit atorlugit Qaratsap Nakorsaataaviani attataasartaa toorsinnaavat, taava nakorsaataasiviup endorfiinit sananeqaatillu pitsaasut allat sanassavai.
Ajornanngitsuararsuuvoq:
Sapaatit-akunnerini marlussunni unnuit tamaasa tusarnaagassiaq Qaratsap Nakorsaataasivia sininniartinnak tusarnaartaruk. Taava qaratsavit ilikkassavaa qaratsap nakorsaataasiviani toortakkap isumaminik toornissaa.
Tamatuma kingorna piumalleraangavit pisariaqartitsigaangavilluunniit Qaratsap Nakorsaataasivia tusarnaaginnartarsinnaavat.
Tak til ©Lauren Squires www.almostanatomical.com for brug af smuk illustration.