25-50%-it

oqaloqatigiilluni katsorsartittartut ajornerusumik inissisimalersarput.

Taama pisoqartarpoq eqqarsaatinit navianaatilinnit pitsaasumik qanoq eqqarsalersoreqarsinnaanersoq oqaloqatigiissutiginalugu ajornakusoortut kisiisa eqqartorneqaraangata.

Tassa eqqarsaatigut, oqaatsigut misigisagullu tamarmik Qarasaq-Kalerrisaarisumit misigineqartarmata.

Aamma allat uagutsinnut qanoq oqaaseqarnersut allallu qanoq uagutsinnut qanoq iliuuseqarnersut Qarasaq-Kalerrisaarisumit malugineqartarput.

Navianartut oqaluuserissallugit pitsaasuuvoq, tamatumunnga peqatigitillugu qanoq iliuuseqarfiginissaat oqaloqatigiissutigigaanni.

Taamaattoqartillugu Qarasaq-Kalerrisaarisoq misigisaqartarpoq iliuuseqarnissamut periarfissaqartoq, periarfissarlu tassaalluni Eqqarsaat nakorsaat.

Ilungersunartumik misigisaqareernerup kingorna akunnerni siullerni qanoq ajortigisumik misigisaqarsimanerluni pisoq eqqarsaatigivallaaraanni oqaloqatigiissutigivallaaraannilu

pisoq Qasaraq-Kalerrisaasimut ”ikkutiveratarsinnaavoq”.

Ilisimatusarnerup takutippaa tassanngaannartumik pisoqarnerata kingorna akunnerni siullerni arfinilinni illersuutissat pisariitsut arfinillit Qarasaq-Kalerrisaasumi sunnertianeq pitsaaliorsinnaagaat ilisimatusarnerup takutippaa.

Akunnerni siullermi 6-ini pisuni iliuusissat 6-it pitsaasut

1. Inuit toqqissisimanartut ilagalugit sapinngisamik toqqissisimanartumiinniarsarigit. Suna tamarmi toqqissisimanarseqqittoq ulorianaatillillu qaangiuttut immissinnut uppernarsarsisissiuk. Kisimiikkuit illit nammineq ilunni toqqissisimaniarsarissaatit. Kisimiikkuit Anersaartorfik-mi qupperneq 47-imi oqaluttualiaq atuaruk.

2. Anniarunnaarsaaneq (ajoqusertumik).

3. Pisuni pisuiit oqaloqatigiissutiginissaat aammalu misigissutsit eqqarsaatillu timimi pinngortut oqaasinngortinnissaat pitsaasuussaaq. Inuunermi pitsaasumik ingerlariaqqinnissami taama iliuuseqarnissaq pingaaruteqarpoq.

4. Iliuuseqarit! Iliuutsit pisariitsunnguit allamik eqqarsalersitsisut.

5. Attuualaarneq eqqissiallannartoq. Timitsinni sananeqaatini tamani hormonit nuannaalersitsisartut eqeersittarpai, taamaalilluni timi toqqissisimatileqqillugu.

6. Akunnerit siulliit inerlaneranni sinikkaanni pisoq misiginerlutaq Qarasaq-Kalerrisaarisumit eqqaamalluarneqarnerussaaq, tassa misigisagu kingumut pisimasunik eqqaamasinnaanitsinnut sininnitsinni ikkuttarmata. Tamanna pissutigalugu: Akunnerit arfinillit isulliit sininnaveersaarit. Sinissaatitornaveersaari, imigassartornaveersaarit allanilluunniit aangajaarniutitornaveersaarit. Taamaattorli akunnerit arfinillit kingorna sininnissaq pingaaruteqarpoq.

Asasakka ilaqutariit, ilinniartitsisoq, perorsaasoq, ikinngutaasoq, sulianik ingerlatsisoq, suleqataasoq Asasara ILLIT tusarnaaqataasutit…

Kamaleraangama aliasuleraangamalu Qarasaraq-Kalerrisaarisoq pissutaasarpoq.

Toqqissisimananngitsumik misigisimavunga.

Taamaattoqarsinnaavoq

Ajoquteqanngilanga. Tamatumani Qarasaq-Kalerrisaarisup paariniarsaraanga.

Ilaanni maluginngitsoortarsinnaavarsi toqqissisimananngitsumik misigisaqaraangama.

Immaqa taamaallaat takusinnaavarsi kamalersunga aliasulersungaluunniit.

Pissusilersornittut qisuariaateqarnera paasisinnaanngikkaangassiuk,

toqqissisimajunnaarsinnaavusi, Qarasaq-Kallerisaarisoq ilissinni aallartittarmat.

Qarasarsi-Kalerrisaarisussi naviilersinnaasarpaanga nipaatsumilluunniit tunullunga.

Qarasarsi-Kalerriisartoq aallartittorlu Qarasara-Kalerriisartoq sunnertianerulersarpoq.

Tamanna pissutigalugu tullianik taamak pisoqartillugu sunnguarluunniit toqqissisimanarunnaartillugu qisuariaateqarsinnaavunga.

Qaratsavit-Eqqarsartup atuunnissaa pisariaqartippara.

Eqqissisimanissaq, paaqqutarineqarnissaq illersorneqarnissarlu pisariaqartippara.

Taamaaliornikkut pitsaasunik eqqarsaateqaqqilernissannut ikiorsinnaavarma.

Assigiinngitsuuvugut, taamaammallu uannut toqqissisimananngitsut imaanngilaq illit toqqissisisimanarinngisavit assigigai.

Taamaattumillu suut toqqissisimanarinnginnerikka ilinnut oqaloqatigiissutigissallugu pisariaqartippara.

Taamaalilluta qanoq ilillunga ikiorsinnaanerlunga qarasaralu nuannaaleqqullugu nukittoqqullugulu qanoq ikiorsinnaanerlunga peqatigiilluta paasiniarsinnaavarput

Pinngortitaq tupinnartuuvoq

Timitsinni qarasatsinnilu hormoneqarpoq sananeqaatitsinnut eqeersaasoq asannilersitsinermillu pilersitsisartoq. Taanna taaneqartarpoq Oxytocin, tassaallunilu “Asanninnermut Hormonerput”.

• Oxytocinip illiaq qumartittarpaa inunngorniassagatta nunarsuarmilu inuulerluta.

• Oxytocinip anaanaasup iviangiinik immoqalersitsisarpoq, taamaalilluni naalungiarsuk inuussutissaqaqqullugu.

• Oxytocin angajoqqaat meeqqallu akornanni asanninnermik misigilersitseqataasarpoq.

• Oxytocin asanninnermik isumassuinermillu tunisigaangatta pissarsigaangattalu timitsinni kaavilersarpoq.

• Oxytocin asannilersooraangatta timitta iluani kaavittarpoq.

• Oxytocin inussiarnersuunissamik inussiarnersumillu iliuuseqarnissamik misigilersitsisarpoq.

• Oxytocin timimi pinngortarpoq oqaluttuat isumatusaarnermik asanninnermillu imaqartut atuaraangatsigit tusarnaaraangatsigilluunniit. Qarasatta oqaluttuaq nammineq inuunitsinni misigisimasatut paasisarpaa.