Ilisimasat Vitamiinit 2

Qarasaq, Eqqarsaatit aamma timi pillugit

Ilisimasat Vitamiinit allat

 

Apeqqutit eqqarsalersitsisut

 

 

Apeqqutit eqqarsalersitsisut apeqqutaapput, 
eqqarsaatinik aallartitsisut. 


Tassa soorlu eqqarsaatsit silarsuaanni paasisassarsiorluni. 


Isumassarsianik nutaanik tunisisinnaavoq – aamma ajornartorsiutinik aaqqiiniarnermi. 


Allanut imminulluunniit eqqarsalersitsisunik apeqquteqartoqarsinnaavoq.

 

 

Arlalitsigut sukkasuumik eqqarsartarpugut

Tamannalu arlalitsigut ajorneq ajorpoq.

Arlaannilli artornartoqarpat,

Piffissami sivisunerusumi eqqarsarnissaq pisariaqartittarparput.

Arlaannik artornartoqarpat arriilligit imaluunniit eqqarsarniarlutit unikkallarit.

Taava ajornartorsiutinik aaqqiinissaq ajornannginnerulissaaq.

 

 

...pillugu oqaluttuunnerulaannga.

 

...pillugu

qanoq eqqarsarpit?

 

...qanoq

isumaqarsinnaava?

1.

2.

Qaratsap ingerlanera nalinginnaasoq

Aalakoornartutorsimatilluni qaratsap ingerlanerani allannguutit

Ataani qupperneq

Qulaani qupperneq

Eqqarsaatinik nikerartitsineq

Pinnguaat eqqarsarnartoq

 

Eqqarsarnermut pullartat marluk nr. 1 aamma nr. 2 pappilissamut titartakkit.

 

 

  • Eqqarsarnermut pullartamut nr. 1-imut inussat tikkuartiguk, sinittarfinniittumillu ataatsimik arlaannik eqqarsaateqarlutit. Taanna eqqarsaatinni takorlooruk - sekundialunnguani.
  • Maanna eqqarsarnermut pullartamut nr. 2-mut inussat tikkuartiguk, iggavimmiittumillu arlaannik eqqarsaateqarlutit. … aasit sekundialunnguani.

  • Eqqarsarnermut pullartamut nr. 1-imut inussat tikkuarteqqiguk sinittarfinnilu taanna eqqarsaatigeqqillugu. Maanna sinittarfinniittunik allanik eqqarsaateqarit - sekundialunnguani.
  • Inussat eqqarsarnermut pullartamut nr. 2-mut nuutsiguk, iggavimmiittorlu – eqqarsaatigeriikkat - eqqarsaatigeqqillugu. Maanna iggavimmiittunik allanik eqqarsaateqarit.

  • Inussat eqqarsarnermut pullartamut nr. 1-imut uterteqqiguk, sinittarfinnut tassaniittunullu uteqqillutit. Maanna sinittarfinnut isertoqarpoq – inuk nuannarisat – immaqa inuk nalunngisat – imaluunniit inuk takorluukkanneersoq. Sekundialunni inuk ilagiuk. Sivikitsunnguamik: Maanna misigissutsit atukkat maluginiaruk.
  • Maanna inussat eqqarsarnermut pullartamut nr. 2-mukartiguk, iggavimmut tassaniittunullu uteqqigit. Maanna inuk taanna imaluunniit inuk alla iggavimmut iserpoq. Sekundialunni inuk ilagiuk. Sivikitsunnguamik: Maanna misigissutsit atukkat maluginiaruk.

 

Maanna eqqarsaativit aqunnissaat ilinniaqqammerpat. Pisinnaasaq tamanna – eqqarsaatigerusutanik aqutsisinnaaneq, ilinniariikkatit allat tamaasa soorlu – pisunneq, oqalunneq, atuarneq, allanneq il.il. Assigalugit ilinniarsinnaavat. Eqqarsaammiiit eqqarsaammut allamut nuunniarlutit aalajangeraagavit tamatigut, eqqarsaatitit nukittuninngortarput. Eqqarsaammit ulorianartumit eqqarsaammut pitsaasumut tamanna iluaqutaalluarsinnaavoq.

 

Hjerne

træning

Timerput, eqqarsaatigut misigissutsigullu imminnut oqaloqatigiittarput

 

Eqqarsaatsitta misigissutsittalu timimi tamarmi cellet,

sananeqaatit sunnertarpai

 

Minutsini 30-ini assortuunnerup & naveersinerup ikermik mamisaaneq 24 tiiminik kinguarsarsinnaavaa...

 

Eqqumaffiginninneq

 

 

Inuit tamarmik iluminni Uangaqartarput.

 

Uanga silarsuaq misigaara, eqqumaffiginninneq ikiorsiullugu.

 

Eqqumaffiginninneq scenemut seqertitsisaattut atorpoq.

 

Qaamanerup-eqqumaffiginninnerup maanna pingaarutillit ukkatarai.

Silarsuaq Uanga eqqumaffiginninneq ikiortigalugu misigisara, pingasunik immikkoortortaqarpoq.

 

 

Eqqarsaatsikka misigissutsikkalu misigisarpakka

Timera malugaara

Nunarsuaq avatinniittoq malugisimavara.

Isigisinnaavunga, tusaasinnaavunga, mamarsaateqarpunga naamasinnaavunga malugisinnaallungalu

Eqqumaffiginninneq sumiiffimmi ataasiinnarmiissinnaavoq.

 

Ilaanneeriarluni eqqumaffiginninneq sivisunerusumik sumiiffimmut ataatsimut nippusimasarpoq.

Suugaluartumilluunniit ataatsimik itisilerilluni nuannerluinnarsinnaavoq allallu tamarmik tammarlutik.

Ajorluinnarsinnaavoq,

Eqqumaffiginninneq eqqarsaammi ataasiinnarmiippat,

uannut allanullu pitsaanngitsumi.

 

Suna TAMARMI ajorluinnartutut misiginarsinnaavoq.

Anniarneq

Anniarneq tassaavoq ulorianartoqarneranik kalerrisaarut pingaartoq!

 

Taamaattumik anniarnerup

Eqqumaffiginninneq qaninniartarpaa.

 

Timikkut tarnikkullu anniaatit qaratsami sumiiffimmi ataatsimi ataatsimut inissisimapput!

 

 

 

Taamaattumik Kiserlioraangama imaluunniit Eqqarsaatinik pitsaanngitsunik peqaraangama qaratsanni assigiimmik pisoqartarpoq,

Soorlu niaqora kaattamik anaaliinnarukku:

Annernartuassaaq.

Qarasaq toqqissisimannginnerujussuarmik sunnerneqartarpoq

Kisimiittutut misigineq

Sumiginnangaaneq, qinngasaarineq, sumiginnaaneq, kanngutsaatsuliorneq,

Persuttaaneq aamma persuttaanermut takunnittuuneq.

 

Qaratsap paakkarutaa saannerulertarpoq

Taakku qaratsap affai marluk suleqatigiinniarnerat ajornarnerulersarpoq.

Qaratsap affaa saamerleq titarnertut misissuisutullu sulisarpoq.

Qaratsap affaa talerperleq ilivitsukkuutaanik pinngortiterinermillu suliaqartarpoq.

Tamakkiisumik atorsinnaanissamut illugiillutik pisariaqartinneqarput.

 

Qarasaq eqqarsartartoq minnerulersarpoq

Eqqarsaqqissaarnissaq (mentalisere) – nammineq eqqarsaatit aamma allat eqqarsaataat

pillugit eqqarsarnissaq ajornarnerulersarpoq.

 

Qanittukkut pisunik eqqaamaniarneq annikillisarpoq

Silarsuarisamik inuuffigisamik ilikkarniarneq,

eqqaamanninniarneq paasinninniarnerlu ajornarnerulersarpoq,

 

Oqaatsinut aqutsisoqarfik minnerulersarpoq

Inuit allat oqaasiisa paasinissaat ajornarnerulersarpoq

aamma oqaaseqarniarneq ajornarnerulersarluni.

 

Qarasaq-kalerrisaarisartoq annerulersarpoq

Toqqissisimannginnerulernarpoq. Annilaangajasinarpoq kamajasinarlunilu.

Qarasaq-eqqarsartartoq atorsinnaajunnaartarpoq.

 

Nakuusernermut takunnittuuneq

Isigisanut aqutsisoqarfik ajoquserneqartarpoq Isinik takusat allatut paasineqartalersarput

 

Kinguaassiuutitigut atornerlugaaneq

Kinguaassiuutit malussarlulissapput. Sianiutit aqqutaat allanngortarput

 

 

Qarasaq aalakoornartumit sunnerneqartarpoq

 

Aalakoornartup eqqarsaqqissaarsinnaaneq annikillisittarpaa.

 

Aalakoornartup kalerrisaarisartoq ilisimajunnaarsittarpaa,

Taamaasillutik anniaatit annikillisuusisarlutik…

Tamanna perusunnarsinnaavoq.

 

Eqqarsarluarsinnaanngikkaanni kalerrisaarisartorlu ilisimajunnaaqqappat,

Eqqarsaatit pitsaasut ajortullu, eqqarsaatinut ajorluinnartunut nuussinnaapput...

 

Matumani imminut toqunnissamut eqqarsaatit imminut toqoriaraluarnermik kinguneqarsinnaapput!

 

Imminut toquttarneq pillugu ilisimasat

- Suullu ikiuutaasarnersut

 

 

Imminut toqunneq

tuniluussinnaavoq

Aapparisap imminut

toqunnerata kingorna ukiut 5 tikillugit,

qanigisaasut tarnikkut nappaateqalernissaat

imminullu toqunnissaat annertunerusumik navianartorsiorfiusarpoq.

 

Attaveqaatitigut imminut toqunnerup oqallisaasarnera

nalinginnaasumillu imminut toquttarneq pillugu paasissutissiisarnerit,

imminut toquttanernik akulikillisitsisarput.

 

Fjernsynimi imminut toqunneq pillugu nangeqattaartunik aallakaatitassiat, qarasaasiakkut imminut toqunneq pillugu ujarlertarnernik (“qanoq imminut toquttoqartarpa”) 44 %-it tikillugit qaffariartitsisarput.

 

“Atasuinnarmik aallakaatitassianik nangeqattaartunik isiginnaartarneq”

-nut inuusuttuaqqat sunnertiasuupput

 

Attaveqaatitigut oqallinnernut inuusuttuaqqat

inersimasuniit 15-eriaammik

sunnertianerupput.

 

 

 

Ajoqusernerit assigiinngitsut

(Timikkut, tarnikkut, kinguaassiuutitigut aamma suusupagisaanermi)

amerliartortillugit imminut toqunnisamut

navianaataa alliartortarpoq

 

0 Ajoqusernerup suussusaa = 2,9 % Imminut toqoriarneq

1 Ajoqusernerup suussusaa = 13,5 % Imminut toqoriarneq

2 Ajoqusernerup suussusaa = 26,6 % Imminut toqoriarneq

3 Ajoqusernerup suussusaa = 38,9 % Imminut toqoriarneq

4 Ajoqusernerup suussusaa = 72,7 % Imminut toqoriarneq

 

 

 

Imminut toqunnissamik ulorianartorsiortut MRI-mik

tarrarsorlugit 94 %-inik qularnaarlugu

kinaassusersineqarsinnaavoq:

Allanut sanilliullugit, imminut toqunnissamik ulorianartorsiortunut,

oqaatsit & “toqu” pillugu assilissat, qaratsami “aliasunnermik”

minnerusumik pilersitsisarput.

 

 

Suut ikiuutaasarpat

 

 

Eqqarsaatinik-sungiusaaneq

Eqqarsartariaatsimik-sungiusaaneq (Thininuk tassaavoq eqqarsartariaatsimik tunngaveqartumik kikkut tamarmik ilisimasassarsiorfigisinnaallugulu isumassarsiorfigisinnaasaat).

 


Borderlinemik nappaatillit pillugit – immikkut malussarissunik Kalerrisaarisunik-Qarasalinnik - ilisimatusarnerup, takutippaa, eqqarsartariaatsimik tunngaveqartumik sungiusaaneq: 
imminut toqoriartarneq quleriaammik minnerulersissinnagaa, napparsimmavinnut unitsitsisarneq 30-riaammik minnerulersisinnaagaa, nakorsaatinik atuineq 100-riaammik minnerulersissinnaagaa kiisalu ilinniagaqalersut suliffeqalersullu pingasoriaammik annertusisinnagai.


 

Allanit ikiorneqarneq

Ilinniakkamut immikkut ilinniarsimasunik

oqaloqateqartarneq Imminut ikiorneq:

Iliuuseqarneq & Eqqarsaatit

 

Malittareqqiineq

Allakkatigut/inuulluaqqussutitigut/sianerfiginninnikkut

attaveqarnerup imminut toqunnissamik misiliinissamik

navianartorsiorneq 45 %-inik annikillisittarpaat

 

Sinik

Qanoq qiimassusitta aaqqissuunneranut sinnarliorneq sunniuteqarpoq, taamaattumillu imminut toqunnissamik eqqarsaatinut navianartorsiornitsinnut qaffaasinnaalluni.

Imminut toqunnissamut ulorianartorsiortut

78 %-ii sinnarluttuupput

oqimangiuteqartarlutillu.

Thinkinuk

 

Poul & Louise

Lundgaard